Toissayönä mieleeni tulvahti muistoja Maxista, kun tuli puhetta yhdestä koirien joululahjoista. Jäin miettimään Maxin innostusta joululahjoihin, miten se sekosi jo pelkästä lahjapaperin näkemisestä ja kantoi papereita suussaan tuntikaupalla. Samoin se yritti aina avata lahjat etukäteen jos silmä vältti. :) Itkuhan siitä tuli. Kauhea ikävä Papparaista. :(
Hiski ei lahjoista ymmärrä vielä mitään. Siitä tuleekin taas varmasti kova homma opettaa Hiskille, että jokainen saa omat lahjansa ja muiden lahjoihin ei mennä kopeloimaan ennen kuin ne avattu. Jose ymmärtää asian jos hyvin, Fassella menee pasmat välillä sekaisin lahjojen kanssa. Meillä koirat saavat lahjoja synttäreinä ja jouluna. Maxilla viettiin oikein 10 -vuotis silloin pari vuotta sitten. Kylään kutsuttiin sukulaisiakin. :)
Tämä meni nyt ihan muisteluksi. Eipä tässä mitään uutta kerrottavaa nyt ole. Aamulenkillä tuli puhelimeen puhuva mies vastaan ja se oli tosi hankala ohitettava. Mutta ohi päästiin!
Eilen nähtiin autosta Hiskin sisko Kiira! Olipa se kasvanut myös kokoa. Mahtoikohan Hiski tajuta ketä siellä tepasteli... Täytyisi ehtiä kyllä yhteislenkille. Kaipa nuo toimeen vielä keskenään tulee. :)

No comments:
Post a Comment