Nyt seuraa tekstiä, joka sopii pentukuumeen kourissa olevan ihmisen luettavaksi:
(eikä nämä tuhot ole edes mitenkään pahoja vielä!)
Tapettien repimisestä se alkoi, eipäs, vaan peiton repimisestä, sitä seurasi vesikupin kääntämiset ja sohvankastelu. Tänään Hiski jätettiin n. vartiksi kaksi kertaa yksin ja sinä aikana se nakersi koirien sängystä kulman ja oli pyöräyttänyt pötkylän häkin eteen. Lisäksi löytyi pari syötyä sukkaa ja hiuslenkkiäkin.
Nyt näyttää siis pahasti siltä, että joudumme sittenkin alkaa opettamaan Hiskiä häkkiin. Toinen vaihtoehto on yrittää rajata yksinjääntialue niin pieneksi että tuho olisi mahdollisimman minimaalinen. Nuo aikuiset koirat vain osaavat kaataa kaikki esteet tosi helposti. Siinä vaiheessa kun Hiski päättää maistaa uutta ruokapöytäämme tai tuoleja.. voi voi. Ruokapöytä ja tuolit ovat uudet, ihan ensimmäinen uutena ostettu ruokapöytä ja voisi sanoa että ehkä ainoa huonekalu johon en todellakaan halua hampaanjälkiä. Koirien sängystä kulman syöminenkin harmittaa, se saa onneksi vielä korjattua suht helposti.
Asuntomme on sen mallinen, että keittiö on oikeastaan yhtä olohuoneen sekä eteisen kanssa. Hiski pääsee myös yöllä vaeltamaan muualla paitsi olohuoneessa. En haluaisi laittaa pentua häkkiin, en sitten millään. :( Häkki on kyllä valtavan kokoinen, mahdun sinne kevyesti itsekin. Mutta silti, säälittää kun muut koirat saavat olla vapaasti. Voi hitto miten vaikeaa. Yritämme nyt vielä jättää enemmän puruluita nakerrettavaksi siksi aikaa kun olemme poissa ja aktivointileluja. Nyt ollaan laiskasti jätetty vain muutama lelu lattialle. En haluaisi rajata koirien tilaa liian pieneksikään koska Jose ei halua olla pennun lähellä. Jos laitan koirat siis liian pieneen tilaan, Jose yrittää varmasti mennä läpi ja yli esteiden ja saattaa vielä loukata itsensä. Yksi vaihtoehto on jättää Jose toiselle puolelle esteitä, mutta tällöin Hiski saattaa haluta vielä enemmän toiselle puolelle.
Häkin ovea ei olla kertaakaan laitettu kiinni niin että Hiski on sisällä. Se käy itse häkissä ja leikkiikin siellä jonkin verran leluillaan.
Toinen suuri ongelma on nyt tuo vesikuppi. Se on käännetty väärinpäin nyt niin monta kertaa, että siitä on tullut jo tapa. Ja minä kun haluan, että koirillani on vettä saatavilla jatkuvasti. En ole keksinyt nyt muuta kuin että laitamme pienemmän vesikupin tämän ison tilalle.
Kolmas ongelma alkaa olemaan päin hyppiminen. Ei olla siihen puututtu, mutta nyt aletaan puuttua. Tässä vaiheessa joko odotetaan kunnes pennulla on jalat maassa ja sitten vasta huomioidaan tai jos on ihan mahdoton komennetaan ja tönäistään pois. Kotiin saapumisesta on tullut nyt jo aikamoinen show. No tästä ei voi syyttää kuin itseään. Onhan se kiva kun pieni pentu on ovella vastassa... vai mitä?
Pentu on nyt 12 viikkoinen ja tuhoamisvimma näyttää alkaneen. Nuo pienet hampaat saavat nyt jo aikaiseksi aika isoakin jälkeä. Totta kai pennut kokeilevat hampaitaan joka paikkaan, mutta eivät kaikki aloita seinistä ja huonekaluista. Valitettavasti Hiski halusi nimenomaan aloittaa heti seinistä ja seinänkulmista sekä nukkumapaikastaan. Jään miettimään mitä ratkaisumallia lähdetään kokeilemaan. Ehkä yritämme vielä tuota asunnon rajausta ennen häkkiä. Nyt tehdyt tuhot ovat omassa mittakaavassani vielä tosi pieniä, mutta pelkään että tuhoaminen on lisääntymään päin. :/
Kuva 1, makuuhuoneen tapetti (tuhot tehty yöllä):
Kuva 2, eteisen raavittua tapettia:
Kuva 3, keittiön ja olohuoneen erottava viritys + Hiski sängyssään josta kulma syöty:
No comments:
Post a Comment