14 viikkoa ja 1 päivä

Paino: 9kg

Flunssa alkaa helpottamaan, tai keuhkoputkentulehdus siis. Päätin, että maanantaina alan taas lenkkeillä ja jumpata vaikka henki lähtisi. Miltei kahden viikon sairastelu saa luvan päättyä. Kovasti yskittää vielä aamupäivisin.

Kävimme illalla hallilla treenailemassa, samoin kuin eilenkin. Harri ja Heidi olivat hallilla koiriensa kanssa. Aika kivasti Hiski pysyi odottamassa vuoroaan, vaikka remmi jäikin kotiin. Pari kertaa lähti käsistä, Hiski ja Simba. Hiskiä hieman pelotti ruttukuonoinen bokseri, selkäkarvat nousivat pystyyn.

Kontaktikävely sujuu nyt paremmin, vaikka Hiski tuppaakin edistämään helposti. Hyppy onnistuu, hyppii vähän liiankin innokkaasti edestakaisin... Maahanmenoa pitäisi tehdä joku tehokuuri, siinä tarvitaan edelleen käsiapua. No tässä oli kyllä tuo parin viikon taukokin nyt treenissä. Paikallaistuminenkin on jäänyt siihen pariin metriin, ei olla tehty. Noutoa ollaan ylläpidetty. Nyt hallilla toi kerran metallikapulan, mutta sitten ei viitsinyt tehdä enää mitään noutoa. Nokka oli maassa, huono enne tulevalle. Myös hallin oven vieressä oleva kusipuska kiinnostaa kovasti nyt jo.

Hiski oli eilen hypännyt itse auton peräluukkuun! Se on kyllä sellainen ponkujalka tuon ikäiseksi koiraksi. Hyvin on oppinut jo pysymään autossa vaikka luukku avataankin. Vapaa -käskyllä ollaan nostettu alas.

Ville on alkanut lenkeillä kuulemma ohittamaan pystyasennossa ja hyvin on mennyt. Eli enää ei ole tarvinnut kyykkiä ja ruokkia Hiskiä ohituksen aikana. Eipä siihen sitten tarvittu kuin ne pari nyppäystä niskavilloista. Hyvä homma.

Viime yönä Hiski oli pissannut lattialle. Vaikka se herätti meidät myös yöllä vinkumalla ja kävi asioillaan myös siis ulkona. Näitä sattuu aina silloin tällöin. Muuten lattiat ovat pysyneet suht hyvin kuivina. :)

Tänään Hiski oli kotona "yksin" n. 2h. Sinä aika se oli taas vaihteeksi kaatanut vesikupin. Tämä tapahtuu miltein aina, tai voisi sanoa että aina jos Hiski jätetään kotiin. En ole keksinyt vielä hyvää keinoa estää kupin kaataminen.

Tosi nopeasti kuluu aika, aivan liian vähän mielestäni olen ehtinyt viemään Hiskiä eri paikkoihin. Lähinnä nurmikentät ovat jääneet aika lailla käymättä. Siis treenien suhteen. Toivottavasti ensi keväänä murkkuikäinen Hiski pystyy sitten tekemään tuoksuvalla nurmella muutakin kuin haistelemaan maata.

En ole myöskään antanut Hiskin leikkiä muiden koirien kanssa juuri yhtään. Tervehtiä on saanut, mutta ei sen enempiä. Ainoastaan omien koirien kanssa, siskonsa ja parin muun koiran kanssa on saanut painia. Saa nähdä miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa. Ja onhan tässä vielä pari viikkoa hyvää aikaa antaa leikkiäkin. Katsotaan nyt, treeneissä en kyllä anna leikkiä koskaan ja missäs tässä nyt ehtisi muuten vaan hengailemaan koirakaverien kanssa. Ehkä lenkillä, mutta yhden riehuvan pennun ja kahden muun koiran kanssa lenkkeily ei ole kovinkaan nautinnollista, siksi tykkään käydä koirieni kanssa ihan vain yksin lenkillä. Jos mukaan tulee vieraita koiria, otan yleensä vain 1-2 koiraa mukaan ja sitten käy sääliksi sitä tai niitä kotiin jääviä.

Pitäisköhän tunnustaa nyt... Hiski on nukkunut edelleen sängyssä aika usein. : / Viime yönäkin heräsin viideltä ja näin miten Ville nukkui Hiski kainalossa, sitten ne käänsivät kylkeä yhtä aikaa, Ville siis nosti Hiskin toiselle puolelle kainaloon. Ja onhan se tosi lämmin näin kylmällä. Ja hei, meillä ei ole vielä ainakaan mitään ongelmia! Jos tässä nyt jotain selityksiä voi asialle antaa. :) Typeräähän tämä on, aionko ottaa 20 kiloisen rontin myös sänkyyn. Voi olla. :) Eihän tuo pieni koira voi ymmärtää jos siltä nyt yhtäkkiä kielletään sänkyyn tulo. Onneksi se nukkuu välillä sängyn allakin ihan ilman pyytämättäkin.